Viimeksi lukemani kirjat ja oma arvioni niistä lyhyesti
(Listan pitäminen aloitettu 22.5.09)
Pyrin käymään joka kuukausi kerran pari kirjastossa, lainaan ja luen paljon kirjoja. Minun tapauksessani kirjat ovat melko pitkälti mietelmäkirjoja. Tässä listassa mainitsemani kirjat ovat sellaisia, mistä olen tykännyt.
-Simo Frangen, Alivaltiosihteeri: Elämä edessä, niska takana
Ihana kirja, hauskat ja oivaltavat jutut yhdistyvät raikkaalla ja yllättävällä tavalla. Nostan kirjan tekijälle pipaa.
-Ritva Enäkoski ja Marco Bjurström, Sitä saa, miten tilaa
Mielenkiintoinen, helppolukuinen kirja ihmisten käyttäytymisestä ja keskinäisestä viestinnästä. Itseäni kiinnostaa erilaisten ihmisten kohtaaminen ja käyttäytymismallit eri tilanteissa. Joskus käyttäydyn tahallani erikoisesti joissain tilanteissa, vain nähdäkseni, miten muut ihmiset minuun suhtautuvat.
-Lauri Sallinen, Unet ovat herääviä
Älykkäitä aforismeja, monissa hengellinen teema. Yksi suosikkiaforismeistani kirjassa on "Loppuun palanut syttyy usein tuleen". Kirjan kirjoittaja on samanikäinen kuin minä.
-Antti Pelttari, Aforismeja aamupalaksi
Loistava lyhyt kirjanen, aforismit kuvituksineen ovat hauskoja, omat suosikkiaforismini kirjassa ovat "Nöyryyttävintä hulluudessa on paraneminen", "Vain sairaat ihmiset tarvitsevat terveitä harrastuksia" ja "Kaksi miestä kohtaa tavaratalossa. Toinen on ylpeä siitä, että hän voisi ostaa koko liikkeen tyhjäksi. Toinen siitä, ettei tavaratalossa ole mitään mitä hän olisi vailla". Hyvä Antti! Loistavaa!
-Pentti Raittila, Uutinen Estonia
Ihan mielettömän kiinnostava kirja kaikille, joita Estonian uppoaminen kosketti. Kirjassa kerrotaan, miten Estonia-uutista käsiteltiin mediassa ja pohditaan kriisiviestinnän ja journalismin etiikkaa.
-Grethe Dirckinck-Holmfeld, Lasten ajatuksia lapsista
Hauskanen kirja, johon Grethe Dirckinck-Holmfeld on kerännyt tanskalaisten lasten ajatuksia lapsista, isistä ja vanhemmuudesta.
Lasten ajatukset ovat usein niin tuoreita, hauskoja ja tosia. Suosikkikohtiani kirjasta:
"Isäpuoli on eräänlainen valeisä." Johannes 7 v.
"Tyttöjä ja poikia ei saa kasvattaa samalla lailla. Ne eivät ole samaa lajia." Viktor 7 v.
"Kun minä saan lapsia, muutan mummin ja ukin luokse. Minä niin tykkään niiden koirasta." Michelle 7 v.
"Pitää olla 27-vuotias, ennen kuin saa lapsen. Muuten lapset jäävät liian pieniksi." Sune 7 v.
-Grethe Dirckinck-Holmfed, Lasten ajatuksia rakkaudesta
Lausahdukset on kerätty 6-10 -vuotiailta koululaisilta ympäri Tanskaa.
Hekottelin lukiessani kirjaa, tässä omia suosikkejani:
"Kun on rakastunut, sydämessä kutittaa." Maria 7 v.
"Yleensä mies romahtaa polvilleen ja kosii. Se on vähän sellaista konttaamista." Ann 7 v.
"...ei elokuvissa kaikki ole aina totta. Joskus niillä on vaatteet päällä, kun ne seksii." Maria 8 v.
"Jos tappelee kauheasti poikakaverinsa kanssa, hänelle pitää antaa lopputili." Amalie 7 v.
"Jos kaksi tyttöä seurustelee, he ovat seksuaaleja." Thomas 7 v.
-Grethe Dirckinck-Holmfeld, Lasten ajatuksia isovanhemmista
Hauska kirja tämäkin, tässä omia suosikkikohtiani kirjasta:
"Ukki ja mummi eivät käy töissä. Ne käyvät eläkkeellä." Kathrine 8 v.
"Mummulassa on kiva käydä. Mummo ja pappa eivät reagoi niin paljon kuin aikuiset." Nis 7 v.
"Vanhana hiukset harmaantuvat, koska niitä ei muista enää värjätä." Sylvester 8 v.
"Vanhana päähän tulee vuosirenkaita." Astrid 6 v.
Lasten hienoja ajatuksia on aina hauska lukea. Jos minulla olisi omia lapsia, minä varmaankin olisin ihan koko ajan hollilla, valppaudessa kynän ja paperin tai nauhurin kanssa, josko sieltä tulisi jokin kuolematon lausahdus.
Lapset yhdistelevät ja päättelevät asioita ja ilmoittavat sitten omat johtopäätöksensä asioista reippaasti ja suoraan. Se on ihailtavaa, jopa kadehdittavaa!
Lasten ajatuksista muuten tuli mieleen sellainen asia, että minä luulin pienenä, että Karkkilassa kaikki on tehty karkeista... asfaltti suklaasta jne. Ja sitten minä luulin, että kenguruilla ei ole jalkoja ollenkaan, vaan niillä on jalkojen paikalla vieteri, jolla ne sitten voivat hyppiä. En muuten kehtaa kertoa, minkä ikäinen olin, kun kengurun jalka-asia selveni minulle...
-Sarita Simmons, My Spanish diary
Rohkaisin ystävätärtäni Saritaa kirjoittamaan omista pakkohoitokokemuksistaan. Sarita kirjoitti kirjan, "My Spanish diary". Sain kirjan luettavakseni 31.7.09, ja ahminkin kirjan heti välittömästi.
My Spanish diary on kirjoitettu suomeksi, siinä on yhdistelty erilaisia tyylejä... Kirja kertoo pääasiassa Saritan Espanjan-reissuista päiväkirjamaisesti, mutta löytyypä kirjasta myös tekoälyjen dialogia, autenttisten sairauskertomusten puintia ja otteita Saritan elämästä aina lapsuudesta nykyhetkiin saakka.
En ole itse ollut mukana kirjan tekemisessä millään tavalla, rohkaisin vaan Saritaa kirjoittamaan omista pakkohoitokokemuksistaan. Kirjan lopussa on minulle osoitetut kiitokset, kiitos siitä, S!
Tämä kirja on Saritan esikoisteos, Sarita on tullut "tunnetuksi" lähinnä pakkohoitoontoimittamisvideoistaan. Poliisit ja lääkäri tulivat hakemaan Saritan kotoaan pakkohoitoon. Sarita kuvasi tapauksen videokameralla ja laittoi videot nettiin. Saritan videot löytää You tubesta, hakusanalla "Pakkohoitoon toimittaminen".
-Markku Envall, Uni palaa rikospaikalle
Hyvin harvoin - jos koskaan - bongaa sellaista aforismikirjaa, jonka kaikki jutut kolisevat. (Enkä tarkoita nyt tyhjyyttään kolisemista.) Mutta nyt taisi löytyä sellainen kirja, ainakin hyvin lähelle...
Kirja on mykistävän huikea! Suorastaan aseistariisuva.
Suosikkiaforismejani kirjasta: "Ihmiset liittoutuvat kaltaistensa kanssa. Keskinkertaisen tukijoukot ovat sankimmat". "Ihaile toisen hulluutta etäältä, niin et joudu sen aineistoksi".
-Juhani Mäkelä, Ajatus ilmassa Aforismeja ja viisasteluja
Kirjahan on aivan ihana! Kirja on Mäkelän 25. teos, ja yhä vaan ytyä piisaa vaikka muille jakaa. Hienoa!
Suosikkiaforismejani kirjasta:
"Ahneuden hienompia nimiä: kulinarismi ja shoppailu."
"Raha ei haise, mutta sitä on mukava panna haisemaan."
"Elämä on perinnöllinen vaiva."
-Erno Paasilinna, Ruumisarkun nauloja Lauseita
Tässäpä kirja, josta kovasti paljon pidän.
Suosikkiaforismejani kirjasta:
"Aika hyvin menevät yhteen erilaiset osat, samanlaiset eivät tahdo mennä."
"Ruumisarkku on täällä monen köyhän ensiasunto."
-Maija Paavilainen, Mahdollisuuksia
Olen lukenut Paavilaisen kaikki pienet aforismikirjaset moneen kertaan, tykkään hänen aforismeistaan ja tyylistään erittäin paljon! Piirrokset tukevat ihastuttavia aforismeja, kirjojen tyyli on hyvin pelkistetty, elämänmyönteinen, toivoa antava.
Suosikkiaforismini kirjasta:
"Kaikki tuulet osuvat niihin jotka uskaltavat kasvaa muita korkeammalle."
-Maija Paavilainen, Kukkia
Kauniita aforismeja, oma suosikkini kirjasta:
"Niittyleinikissä on harvinaista että sitä kasvaa kaikkialla."
-Nina Ramstadius, Suomalaisten enkelikokemuksia, Enkeli lensi ohi
219-sivuinen sinivalkoinen kirja on mielestäni erittäin kiinnostava. Ramstadius on koonnut kirjaan suomalaisten enkelikokemuksia. Ihmiset kertovat nimettöminä omasta kokemuksestaan (vain kertojan sukupuoli on mainittu). Ihmiset kertovat, kuinka ovat nähneet enkelin tai valon, tai ovat kokeneet jotenkin enkelin läsnäolon. Enkelikokemukset ovat olleet hyvin yllättäviä, mutta lohduttavia, toivoa antavia.Usein enkelin käynnin merkityksen on ymmärtänyt vasta jälkeenpäin.
Itselläni ei ole kirjan kaltaisia enkelikokemuksia. En ole koskaan nähnyt mitään yliluonnollista tms. hahmoa, en enkeliäkään. En ole myöskään nähnyt mitään valoa tms. Minulle on kuitenkin sattunut elämässäni joitakin outoja juttuja... näyttäisi siltä, että olen muutaman kerran saanut ennakkoaavistuksen tulevasta. Välillä se on hieman pelottavaakin, mutta ennakkoaavistukset, mitä olen saanut, ovat olleet suojelevia, positiivisia. Äitini myöskin saa välillä ennakkoaavistuksia asioista, ja varsinkin äitini äiti sai ennakkoaavistuksia. Hän ikäänkuin näytti tietävän, mitä tapahtuisi. Tämän tyyliset asiat kiinnostavat minua kovasti, ihmisten oudoista kokemuksista olisi ihana koostaa vaikka jossain vaiheessa joku kirja... Minulla on paljon ideoita mielessäni. Aika näyttää, mihin kaikkeen vielä ryhdyn.
Esimerkkinä ennakkoaavistuksista, mitä olen saanut, mainitsen viimeisimmän tapauksen, joka tapahtui torstaina 20.8.09. Olin tuolloin päivällä kauppareissulla. Yhtäkkiä mieleeni tuli hyvin voimakas ajatus siitä, että olen väärässä kaupassa. Mieleeni tuli, että minun pitäisi ihan välittömästi lähteä n. 20 km:n päähän erääseen toiseen kauppaan. Ajattelin, että mitä ihmettä tämä nyt on, miksi ihmeessä minun muka nyt pitäisi lähteä kahdella bussilla rynnistämään johonkin kauaksi kauppaan, missä en ikinä käy. Syy: Kauppa on liian etäällä. Käännyin jo ja olin aikeissa lähteä kuitenkin ko. kauppaan, kunnes sitten ajattelin, että minähän en kyllä nyt tosiaankaan ala poukkoilemaan mihinkään parinkymmenen kilometrin päähän oudon olon vuoksi. Jatkoin kauppareissuani normaalisti, ja outo tunne siitä, että olin väärässä kaupassa, meni ohi n. tunnin päästä. Seuraavana päivänä minä sain sitten tietää, että eräs ihminen oli saanut vakavan sairauskohtauksen juuri tuohon aikaan päivällä juuri tuon kyseisen kaupan pihassa.Mitä tuon ennakkoaavistuksen siis piti minulle viestittää? Että minua olisi tarvittu juuri silloin siellä toisella kaupalla? Tällaiset asiat kyllä pistävät mietityttämään.Selvyyden vuoksi lisään vielä, että en ollut koskaan aiemmin saanut sellaista mielikuvaa tai tunnetta, että olisin väärässä kaupassa tms. Ja että minä en oikeastaan milloinkaan käy siinä kaukana olevassa kaupassa, en ainakaan bussilla, ja tunne, minkä sain, oli hyvin voimakas. Mietin siinä jopa, että minun on lähdettävä taksilla heti sinne kaukana olevalle kaupalle, mikäli busseja ei sinne heti menisi. Kiireen tuntu siinä oli. Lisäksi mieleeni tuli juuri tämä kyseinen ihminen, joka sairauskohtauksen sai. Tämä ihminen, ja eräs toinenkin ihminen. Kerroin tästä tapauksesta, ennakkoaavistuksesta, äidilleni. Hän ei hämmästynyt lainkaan.Sanoi vain, että tuollaiset ennakkoaavistukset ovat tuttuja hänelle.
- Jarkko Laine, Kolmas mustakantinen vihko, Muistiinmerkintöjä
Aforismikirja, josta tykkäilen tosi paljon. Tässäpä muutama helmi kirjasta:
"Ei sairas jaksa juosta lääkärissä."
"Nykylukija ei ahmi, hän einehtii."
"Henkinen takatukka."
"Anteeksi, unohdin tiedustella omaa mielipidettäni."
"Niin ruma mies ettei edes vaatimattomuus kaunista."
"Nippelitietoa, hän tuhisi halveksivasti, kunnes törmäsi nippeleihin."
" Nenän poisto laski profiilia."
-Markku Envall, Samurai nukkuu
Aforismikirja, josta pidän. Tässä suosikkikohtiani kirjasta:
"Ristisanatehtävässä erehdykset vievät umpikujaan. Elämässä ne ovat ponnahduslautoja."
"...Sisäistää: Olen niin apaattinen, ettei kuolema minua tästä paljon muuta."
"Jokainen kirja on postuumi. Se ilmestyy sen elämän jälkeen, joka se tekijälleen oli."
-Helena Anhava, Ei kenenkään maa
Ihana aforismikirja, tässä suosikkejani:
"Kun on lyhyt matka joka paikkaan, ei tarvitse käydä missään."
"Perfektionisti haluaisi olla kirjailija, vaan ei psykopaatti."
"Toinen aina vähän toista potilaampi."
"Elämäähän me podemme, kehdosta hautaan."
"Jossakin sovittu että terve haluaa toimia ryhmässä."
-Anna-Leena Härkönen, Terveisiä pallomerestä ja muita kirjoituksia
Ihana kirja ihanalta Härköseltä. Kirja koostuu Image-lehteen kirjoitetuista kolumneista ja on jatkoa vuonna 1999 ilmestyneelle Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia -teokselle.
Mielestäni Terveisiä pallomerestä ei ihan pääse Kauhun tasapainon tasolle, mutta taattua Härköstä kirja kuitenkin on. Hekottelin hauskoille jutuille mm. lapsiperheen arjesta, parisuhteesta, suomenruotsalaisuudesta, vaateostoksilla olemisesta ja pokasta.
Kirjan nimestä Terveisiä pallomerestä muuten tuli mieleeni eräs hauskanen juttu lapsuudestani. Olisinkohan minä ollut jotain viiden kuuden vanha, kun keksin kuningasidean. Tuohon aikaan joissain kaupoissa oli pieni pallomeri, jossa lapset saattoivat leikkiä sillä välin kun vanhemmat olivat ruokaostoksilla. Kerran kun möyrin pallomeressä, minulla menikin yksi pallomeren pallo haalarien taskuun.Huomasin asian vasta kotona. Säilöin tuon sinisen pallomeren pallon tarkasti makuuhuoneeseen, valkoisen yöpöydän laatikkoon. Silloin keksin tavoitteeni: joka kerta kun kävisin pallomeressä, ottaisin sieltä mukaani yhden pallomeren pallon ja kuljettaisin sen taskussa kotiin. Kun palloja olisi tarpeeksi paljon, perustaisin oman salaisen pallomereni työhuoneen nurkkaan, oven taakse (minulla ei ollut tuohon aikaan omaa huonetta). Sinnikkäästi pitäydyin suunnitelmassani, aloin vaatia ruokaostosten keskittämistä sellaisiin kauppoihin joissa oli pallomeri. Alkuun olin innostunut asiasta, sitten innostus laimeni. Yhtenä iltana jouduin lopulta myöntämään hankkeeni realiteetit: avasin valkoisen yöpöydän laatikon, laatikon perukoilla oli kolme pallomeren palloa. Sen verran olin saanut kerättyä. Sininen, punainen ja muistaakseni yksi keltainen pallo. Yksi palloista oli vieläpä hieman lommossa. Mietiskelin, että tätä tahtia saan kerätä pallomeren palloja melko kauan, ennen kuin niistä saisi kelvollista uimapaikkaaa kotiin. Turhauduin ja nakkasin pallot roskikseen.
-Kaarina Davis, Rankka kutsumus
Rakastan tätä kirjaa. Entinen sairaanhoitaja laukoo suoraan, mikä hoitoalalla mättää. Tämä kirja on vähän kuin Sirkus apatia, mutta hoitajan näkökulmasta kirjoitettu. Haluaisin kovasti tavata Kaarina Davisin, uskoisin, että meillä olisi paljon keskusteltavaa.
-Sinikka Naumanen, Häxkitteln - Mina egna ord om panikångest
Ruotsissa asuvan kollegani, ystäväni, loistava kirja paniikkihäiriöstä. Suosittelen!
